Lihaskalvohieronta – Faskian käsittely

Mitä lihaskalvo on?

Lihaskalvolla eli fascialla tarkoitetaan ohutta sidekalvoa, joka muodostaa monimutkaisen verkoston kehossa. Fascia ympäröi ja peittää lihakset sekä kulkee myös lihasten ja muiden kudosten sisällä. Yleisesti kuvitellaan, että lihaskalvo kulkee vain ihon ja ja lihasten välissä kalvomaisena kerroksena, mutta tosiasiassa lihaskalvo on paljon laajempi ja monimutkaisempi. Lihaskalvon verkkomainen rakenne pitää elimistön kasassa, kuitenkin mahdollistaen sille joustavan ja monipuolisen liikkeen. Lihaskalvo on paljon jäykempää kuin lihaskudos. Jäykkyys voi lisääntyä muun muassa vammojen, huonon ryhdin, epäergonomisten asentojen sekä liiallisten toistojen tai kuormituksen takia. Kireys puolestaan voi aiheuttaa kehoon epätasapainoa sekä epäsymmetriaa.

Lihaskalvohieronta

Lihaskalvohieronnalla yleensä tarkoitetaan kovalla kitkalla tehtävää venyttävää hierontaa. Käsittelyssä ei käytetä öljyä tai rasvaa. Öljyllä hierottaessa samanlaista kalvoihin kohdistuvaa venyttävää vaikutusta ei tapahdu. Lihaskalvossa eli faskiassa on paljon tuntohermoja ja usein esim. selkäkipu on peräisin kalvoista, eikä lihaksista. Kalvojen käsittelyllä on vaikutusta myös nestekiertoon ja täten hyödyllistä turvotuksien hoidossa.

Lihaskalvoja ei voi käsitellä käsittelemättä lihaksia. Faskiakäsittelyä tehtäessä vaikutus kohdistuu aina myös lihaksiin.

 

Lihaskalvohieronta raudoilla

Kalvohieronta”FAKTR” (–pm) on hoitotekniikka, joka tulee sanoista Funktional and Kinetic Treatment with Rehab, provocation and motion. Kyseinen tekniikan ovat kehittäneet amerikkalaiset kiropraktikot Tom Hyde ja Greg Doerr. Hoitomuoto pohjautuu Graston -tekniikkaan, mutta tästä poiketen käsittelyä tehdään lihaksen lepotilan lisäksi, myös lihaksen ollessa venytyksessä sekä kuormituksessa. Tekniikka suoritetaan rautaisia apuvälineitä käyttäen kohdistamalla painetta ja hankaamisliikettä lihaskalvoihin.

Raudoilla lihasten sekä kalvojen käsittely saattaa kuulostaa brutaalilta, mutta itse asiassa hoitomuoto on vähemmän kivulias kuin käsin tehtävä lihaskalvohieronta. Käsittelyn tavoitteena on kivun poistaminen, liikelaajuuksien ja liikemallien normalisointi, kiinnikkeiden irroittaminen sekä sidekudosvammojen paranemisen edistäminen. Tämänkaltainen lihaskalvojen hierontakäsittely on toistaiseksi ollut käytössä lähinnä amerikkalaisten kiropraktikkojen keskuudessa. Hoito on nopea suorittaa sekä lähes miellyttävän tuntuista asiakkaan kannalta. Erityisen käyttökelpoinen FAKTR – tekniikka on ligamentti – ja jännevammojen kuntoutuksen apuna, koska käsittely stimuloi fibroblasteja, joka auttaa muodostamaan normaalia, oikean suuntaista kudosta.

Osteopaattimme Heikki Pirhonen tekee lihaskalvojen käsittelyä myös raudoilla.

Unwinding tekniikka

Unwindingin tavoitteena on korjata somaattisia dysfunktioita, lievittää kipua, muskuloskeletaalista jännitystä ja faskian liikerajoituksia. Se soveltuu käytettäväksi leikkausten tai vammojen, kuten venähdysten tai rasitus- ja urheiluvammojen jälkeen. Unwindingia voidaan soveltaa myös viskeran hoidossa. Hoidon kontraindikaatioita ovat murtumat, nivelten sijoiltaan menot ja instabiliteetti, infektiot, pahanlaatuiset kasvaimet, vakava osteoporoosi tai avohaavat.

Faskian unwinding (unwind=kiertyä /kääriytyä auki) on prosessi, jonka aikana potilaan keho tuottaa spontaanin vasteen terapeutin kosketukselle. Unwindingin tavoitteena on palauttaa kudoksen normaali toiminta ja mobiliteetti. Se on dynaaminen, funktionaalinen tekniikka, joka kohdistetaan useimmiten myofaskiaan nivelen yli. Unwinding -prosessivoidaan tuottaa tietyin tekniikoin, joilla potilaan kehoa voidaan ohjata liikumaan vaivattomaan liikesuuntaan. Tällöin faskiaaliset liikerajoitukset voivat purkautua. Unwindingin selitysmallia ei tunneta kunnolla.

Tekniikan mahdollisia selitysmalleja

Minasny esittää vuonna 2009 julkaisemassaan artikkelissa mallia, joka selittää unwindingin mekanismia neurobiologisena, ideomotorinen toimintana, joka yhdistyy tietoisuusteorioihin. Tekniikan aikana terapeutti stimuloi mekanoreseptoreja kevyellä kosketuksella ja venytyksellä. Tämä saa aikaan rentoutumisen sekä parasympaattisen- että keskushermoston vasteen. Keskushermosto vastaa sekä lihastonuksen säätelystä että liikkeestä. Keskushermoston aikaansaama ideomotorinen liike ohjaa lihaksisto hakeutumaan vaivattomampaan ja rennompaan asentoon. Vaikka ideomotorinen liike on tahdonalaisen motorisen säätelyn alaista, potilas kokee sen ei-tahdonalaisena vasteena terapeutin johdattelulle.

Muita mahdollisia selitysmalleja ovat tiksotrooppiset muutokset faskian kolllageenin viskositeetissa. Materiaalin ominaisuutta muuntua liikkeessä nestemäisemmäksi ja kiinteytyä seditoituessaan kutsutaan tiksotropiaksi.Tiksotrooppisten muutosten on havaittu lisäävän hyaluronihapon tuotantoa sekä kalsiumionikonsentraation säätelemää nestevirtausta sidekudoksessa. Mekaanisella energialla tai liikkeellä on mahdollista saada lisättyä sidekudoksen nesteominaisuutta, esimerkiksi viemällä kudosta pienimmän vastuksen suuntaan.

Kiinteän aineen ominaisuutta tuottaa sähköenergiaa sen muodon muuttuessa kutsutaan pietsosähköiseksi ilmiöksi. Kollageenin varauksen on todettu muuttuvan paineen vaikutuksesta. Tällöin biomekaanisella rakenteella on tietty sähkövaraus, ja muutos rakenteessa aiheuttaa varauksen muutoksen sekä päinvastoin. Pietsosähköistä ilmiötä on havaittu kollageenin altistuessa mekaaniselle rasitukselle.

Faskianvälisen nestekierron paranemisen aikaansaamaa tehokkaampaa aineenvaihdutatuotteiden poistoa ja edelleen autonomisiin ja nosiseptisiin hermopäätteisiin kohdistuvan kemiallisen ärsytyksen väheneminen saattaa myös selittää unwindingin mekanismia. Nosiseptioon voi vaikuttaa myös lihaskäämien ja golgin jänne-elinten keskushermostoon tuottaman sensorisen syötteen muuntuminen, kun näihin elimiin kohdistuva informaatio vähenee vaivattoman asennon aikana.

Myofaskiaalisen työskentelyn ja manuaalisten hoitojen on todettu vaikuttavan keskushermostoon ja moduloivan sympaattista ja parasympaattista tonusta.

Muita mahdollisia selitysmalleja ovat solutasolla tapahtuvat muutokset esimerkiksi fibroblastien muodostuksessa, proteiinisynteesissä, solun metaboliassa tai kollageenin muodostuksessa.

Endokannabinoidijärjestelmässä tapahtuvat muutokset voivat myös selittää osan terapeuttisista muutoksista.

Terapeutti saa aikaan liikkeen kehossa tavallisesti kannattelemalla työstettävää aluetta kumoten painovoiman ja asennon ylläpitoon vaadittavan tonuksen. Terapeutti ottaa kontaktin rajoittuneen kudoksen sisäiseen liikkeeseen huomioiden kaikki siihen vaikuttavat dysfunktionaaliset voimavektorit. Tekniikan aikana esiin tulevat liikekomponentit tulee huomioida ja niitä tulee tukea, kunnes kudos vapautuu. Unwindingin aikana terapeutti tuotta kiintopisteen suurimpaan liikerajoitukseen, jonka ympärillä kudokset voivat työstää dysfunktionaalista liikettään.

Tekniikkaa voidaan soveltaa koko kehoon, yksittäiseen niveleen tai nivelryhmään. Faskiaalisia rajoituksia arvioidessa on tärkeää tarkastella kehoa kokonaisuutena, huomioiden faskian jatkumo kineettisten ketjujen läpi.