Arven hoitaminen

Arpi on luonnollinen vaste kudosvauriolle. Osa arvista parantuu itsekseen, eivätkä ne vaadi minkäänlaista käsittelyä, mutta joskus arpikudos voi muodostaa ylimääräisiä kiinnikkeitä eri kudosten välille. Kiinnikkeitä voi muodostua esimerkiksi pitkittyneen tulehduksen seurauksena. Arpikudoksesta voi olla myös haittaa, mikäli arpikudosta syntyy liiallisesti tai liian vähän. Mikäli arpi aihettaa kudoksiin liikerajoitteita,  arven hoito on tarpeellista ja hyödyllistä.

Usein arpea ei osata ajatella kipujen aiheuttajaksi. Ihmisen rakenteet : lihakset, luut, hermot, verisuonet ja sisäelimet ovat vuorattu kalvoilla. Ihon alla on siis usea kalvokerros. Kun kerrokseen tehdään viiltohaava tai kerrokset rikkoutuvat trauman seurauksena, haavan parantuessaan kalvot kuroutuvat kiinni. Tällöin kalvot eivät liu`u enää toisiaan vasten kuten niiden kuuluu normaalisti tehdä. Tämä saa aikaan kiristyksen ja kivun tunteen. Arpi voi myös aiheuttaa ryhtiongelmia, niska-hartia, alaselän toimintahäiriöitä sekä vatsan alueella sisäelinten vaivoja.

Kalvostojen kiristyksien havaitsemiseen tarvitaan tarkkaa tuntoaistin omavaa kosketusta. Arpi olisi hyvä hoitaa 3 viikkoa-3 kuukautta arven syntymisestä välttääkseen liikerajoitusten aiheutumisen/syntymisen. Kehon sidekudoksen jatkuvan muovautumisen ansiosta arven hoito voi tapahtua kuitenkin vielä vuosien vaurioitumisen jälkeen.

Arven hoito

Arven aiheuttamien kiinnikkeiden poistoon tähtäävä käsittely tehdään suoraan arven aluetta mobilisoiden eli liikutellen. Arven hoitoon käytetyt tekniikat poikkeavat lihasten ja nivelten hoidosta. Liian voimakasta liikuttelu arpeutumisen alkuvaiheessa on syytä välttää. Tulokset havaitaan yleensä välittömästä ja ne voivat olla merkittäviä. Merkittävät muutokset kivun ja toimintahäiriöiden suhteen alkavat usein välittömästi ja ovat pitkäkestoisia.

Tapausesimerkkinä asiakas, joka saapuu lantion ja alaselän epämääräisten kipujen vuoksi. Hänelle oli tehty sektio. Sektioarpi oli ulkoisesti arpeutunut kauniisti, mutta (osteopaattisesti) tutkiessa aiheutti voimakasta vetoa sisälle päin. Iho, lihas ja sisäelin kalvosto oli kuroutunut kiinni, eivätkä ne liukuneet toisiaan vasten. Arven hoitamisella saatiin vähennettyä arven kiristystä ja muokattua arven muotoa/kokoa pehmeämmäksi. Arpikäsittelyn jälkeen tutkittiin sen vaikutukset kehoon ja hoidettiin jäljelle jääneitä toimintahäiröitä.

Kalvostot liittää elimistön osat yhteen, mutta hoidon on hyvä sisältää myös nivelten, lihaksiston ja luiden käsittelyä. Tarkoituksena on saada keho toimimaan harmonisesti yhdessä