Raskausajan muutokset ja osteopatia

Tämä artikkeli käsittelee suonikohjuja, ummetusta, närästystä ja sydämmen tykytystä, lantion kipuja, alaselän kipuja, vatsalihasten erkaantumista, painon lisääntymistä ja kehon muutoksia ja hormonien muutoksia raskauden aikana.

Raskaana olevan naisen fyysisessä ja psyykkisessä tilassa tapahtuu runsaasti muutoksia valmistaen häntä uuteen elämänvaiheeseen. Jotta keho pystyy sopeutumaan raskausajan muutoksiin, pitää rakenteiden olla sopeutumiskykyisiä ja valmiita uuteen elämänvaiheeseen.

Tässä kirjoituksessa kerronkin esimerkkejä raskausajan vaivoista ja niiden osteopaattisesta hoidosta. Raskaana olevan osteopaattinen hoito on pehmeää ja rauhallista, äitiä ja sikiötä kunnioittavaa ja tukevaa. Raskauden aikana yleisesti käytössä ovat epäsuorat tekniikat, joissa kehoa viedään vapaaseen liikesuuntaan ja odotellaan kudoksien vapautumista. Tekniikoissa voimankäyttö on hyvin vähäistä. Lisääntyneen painon vuoksi selinmakuu voi olla epämiellyttävää, joten silloin hoito tapahtuu istuen tai kylkimakuulta. Tarkoituksena on saada äiti voimaan paremmin, nauttimaan muuttuvasta kehostaan ja äitiydestä.

SUONIKOHJUT

Naiselle voi ilmaantua suonikohjuja jo raskauden alkuvaiheessa, koska veriplasman määrä kasvaa 6-30. raskausviikon välillä vähitellen noin 1,5 litralla ja samaan aikaan kuten edellisessä kappaleessa mainitsin laskimoiden seinät veltostuvat. Veriplasman määrän kasvaessa punasolujen tuotanto ei kuitenkaan lisäänny. Tämä vaikuttaa hemoglobiinitasoon laskevasti ja on osasyynä raskauden aikaiseen väsymykseen ja hengästymiseen.

SUONIKOHJUJEN EHKÄISY OSTEOPAATTISESTI

Raskausaikana siis kertyy kudoksiin enemmän verta, kuin mitä laskimopaluu pystyy poistamaan. Näin ollen imunestekierron esteetön liikkuvuus on tärkeää. Suonten ollessa alttiimpia venytykselle kasvavan kohdun aiheuttaman paineen alla, on tärkeää varmistaa optimaalinen lantion ja alaraajojen nestekierto sekä pallean toiminta. Paineen nousu voi turvottelun ja suonikohjujen lisäksi altistaa myös peräpukamille. Turvotusta voi nestekierron toimintahäiriöiden lisäksi aiheuttaa liiallinen suolansaanti, sydän ja verisuoniperäiset ongelmat. Tämän vuoksi alkuhaastattelu onkin hyvin laaja ja tutkiminen tarkkaa. Epäilyksen fysiologisista muutoksista tai lääketieteellisestä ongelmasta tullessa esiin, ohjataan asiakas jatkotutkimuksiin lääkärille.

Mikäli turvotus aiheuttaa pistelyä tai tunnottomuutta yläraajoissa, voi kyseessä olla rannekanavassa lisääntyneestä nesteen aiheuttamasta paineesta. Helpotusta oireisiin saa nestekiertoa parantavilla tekniikoilla, kuten rannekanavaa avaavalla käsittelyllä.

UMMETUS, NÄRÄSTYS JA SYDÄMEN TYKYTYKSET

Myös ummetus ja närästys voivat olla todellinen ongelma. Kohdun kasvaminen lisää vatsan sisäistä painetta ja selällä makuu aiheuttaa toisinaan raskaana olevalle naiselle pyörryttävän pahanolon tunteen ja hakkaavan pulssin. Oire aiheutuu siitä, että kohtu painaa alaonttolaskimoa kasaan ja estää veren palautumisen raajoista takaisin sydämeen. Samalla kohtu painaa palleaa kasaan ja aiheuttaa ärsytystä vagus-hermossa. Vagus-hermo hermottaa pallean lisäksi mm. sydäntä ja ruokatorvea. Ruokatorven sympaattinen hermotus lähtee rintarangan viidennestä ja kuudennesta nikamasta ja paksusuolen sympaattinen hermotus rintarangan ja lannerangan ylimenoalueelta. Tämä tarkoittaa sitä, että närästys ja ummetus oireet voivat olla yhteydessä lapojen väli kivun ja alaselkäkipujen kanssa.

OSTEOPAATTINEN HOITO UMMETUKSEEN, NÄRÄSTYKSEEN JA SYDÄMMEN TYKYTYKSEEN

Ruuansulatusvaivoissa, hengitysvaikeuksissa ja nestekierrollisissa ongelmissa hoito kohdistetaan palleaan. Pallea toimii raskauden aikana työläämmin, lisääntyneestä massasta johtuen. Massan kohottaessa vatsaontelon painetta, pallea ei pysty tuottamaan optimaalista supistu-rentoutus määrää rintakehän ja vatsaontelon välille, aiheuttaen tehottoman nestekierron pumppaamisen kohti sydäntä.

Esimerkkinä palleaan kohdistuva tekniikka, joka suoritetaan istuen : Asetun asiakaan taakse ja laitan käteni asiakaan kylkikaarien alle. Asiakas nojaa minuun päin ja samalla otan askeleen taaksepäin saaden aikaan kevyen venytyksen kylkikaariin. Tekniikka vapauttaa palleaa ja vaikuttaa ruokatorven kulkuun. Mikäli tekniikka tuntuu miellyttävältä, voidaan sitä jatkaa niin, että ohjaan sormenpäillä ylimääräisen pehmytkudoksen potilaan kylkikaarien alle ja vien asiakasta eteenpäin etukumaraan. Etukumarassa lasken sormenpäitäni alaspäin ohjaten palleaa alaspäin. Tekniikka vaikutetaan ruokatorven alimpaan sulkijalihakseen ja näin ollen närästykseen. Rauhallisesti ja varovasti tehtynä, tekniikan ei tuota epämukavuuden tunnetta asiakkaalle.

Ummetuksen hoidossa oikean ruokavalion ja riittävän veden juonnin lisäksi voidaan käyttää sisäelin ja kraniaali eli päänalueen tekniikoita lantionpohjan hoidon lisäksi. Tekniikoilla vapautetaan kohdun ja sen ympäristön rakenteita sekä annetaan tilaa liikkuvuudelle. Kohdun alueelle vääntöä aiheuttavia suoria tekniikoita ei käytetä.

LANTION KIPU

Hormoneiden löystyttävät vaikutukset ovat erityisen voimakkaita lantiorenkaan liitoksissa : risti-suoliluunivelessä ja häpyliitoksessa. Häpyliitos levenee huomattavasti. Risti-suoliluu on normaalisti erittäin stabiili. Sen lisääntynyt liikkuvuus raskauden aikana saattaa johtaa lievään sijoiltaan menoon. Risti-suoliluun muutoksista kertovat takalantiolla olevat kivut. Takalantion kivut paikantuvat ristiluun ja pakaroiden alueelle ja säteilevät usein reisiin muttei polvia alemmaksi. Kipua voi esiintyä myös häpyliitoksen kohdalla. Epätasapainoisessa liikkuvassa lantiossa kipu provosoituu portaita noustessa, kävellessä ja lantiota toispuoleisesti kuormittaessa esimerkiksi imuroidessa.

APUA LANTION KIPUIHIN

Lantiorenkaan toimintaan voidaan vaikuttaa monella tapaa. Alkuun tutkitaan lantion asento, risti-suoliluun toiminta ja häpyliitos. Häpyliitos pitää lantion etuseinämää yhdessä ja näin ollen on merkittävässä roolissa lantion toiminnan kannalta. Tutkiminen tapahtuu ulkoisesti asettamalla sormet häpyliitoksen yläreunalla ja peukalot alareunalle. Mikäli häpyliitoksessa esiintyy toimintahäiriöitä voi sen hoitaa esimerkiksi koukkuselinmakuulta ottamalla vahvan otteen asiakaan polvien ulkosivuilta ja pyytämällä asiakasta avaamaan polvia toisistaan. Muutaman toiston jälkeen liikesuunta vaihdetaan niin, että hoitaja asettaa kädet asiakaan polvien sisäsivuille ja pyytää asiakasta jännittämään polvia yhteen.

Risti-suoliluun hoitotapoja on useita, mutta otan tähän esimerkkinä yhden, jossa asiakas on kylkimakuulla ja hoitaja asettaa kätensä asiakaan ristiluulle ja toisen käden alavatsalle. Tässä asennossa hoitaja pystyy hahmottamaan lantion kokonaisvaltaisen toiminnan ja vapauttamaan ristiluun ja sen myötä risti-suoliluu nivelen. Hoidettaessa pyritään vaikuttamaan koko lantiokaaren toimintaan ja näin ollen spesifien luu- ja niveltekniikoiden lisäksi käsitellään pehmytkudoksia.

ALASELÄN KIPU

Lantion kivun lisäksi raskauden aikana esiintyy alaselän kipua, joka on useimmiten selkäranka- ja lihasperäistä. Kipu paikantuu lannerangan ympärille, lannerangan liikkuvuus on rajoittunut ja selkälihakset ovat kosketus arat. Spasmissa olevat selän ojentajalihakset eivät pysty rentoutumaan muuttuneen asennon ja lannerangan toimintahäiriön vuoksi. Takalantion ja alaselkä kipujen lisäksi esiintyy lapojen väliin paikantuvaa rintarangan ympärillä olevaa kipua.

ALASELÄN KIPUJEN HOITO

Painon lisääntyminen ja sen aiheuttamat muutokset – kappaleessa kerrottavan lannerangan liikelaajuuksien normalisoinnin lisäksi lonkankoukistajien käsittely ja lannerangan hallintaa parantavien liikeharjoitteiden ohjaus kuuluu oleellisena osana alaselkä kivuista kärsivien hoitoon.

VATSALIHASTEN ERKAANTUMINEN

Suorien vatsalihasten erkaantuminen on yleinen ilmiö raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Kasvavan kohdun aiheuttama mekaaninen rasitus vatsaseinämän rakenteisiin yhdessä raskaushormonien kanssa venyttävät ja muuttavat lihasten ja sidekudosten rakennetta sekä heikentävät lihasten kykyä toimia tehtäviensä mukaisesti. Vatsaseinämän keskilinjassa kulkeva linea alba venyttyy ja ohenee aiheuttaen siihen kiinnittyvien vatsalihasten erkaantumisen. Yleensä linea alba palautuu normaaleihin mittoihin, mutta joillain synnyttäneistä erkaantuma jää normaalia suuremmaksi, eikä palautumista tapahdu ilman väliintuloa, esimerkiksi erityistä vatsalihaksille tarkoitettua harjoitusohjelmaa. Erkaantuma vaikuttaa häiritsevästi voimansiirtoon rintakehän, lantion ja lanneselän välillä. Vatsalihakset tuottavat vartalon liikettä, suojaavat ja tukevat sisäelimiä, säätelevät vatsansisäistä painetta, osallistuvat selkärangan tukemiseen, vähentävät selkärangan kuormitusta ja avustavat hengityksessä. Venyneen vatsaseinämän lihakset ja sidekudosrakenteet eivät tue keskivartaloa tehtäviensä mukaisesti. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti ryhtiin, vartalon tasapainoon, hengitykseen, synnytykseen, ulostamiseen, vartalon taivuttamiseen, kiertoon ja sivutaivutukseen. Erkaantuneet vatsalihakset eivät myöskään tue lantiota ja lanneselkää altistaen alaselän kivulle ja vammoille. Keisarileikkauksesta aiheutuva arpeuma voi häiritä vatsalihasten toimintaa samalla tavalla erkaantuman kanssa.

VATSALIHASTEN ERKAANTUMISEN EHKÄISY

Yksittäisen lihaksen tehtävästä riippumatta, lihas vaikuttaa aina myös koko kehoa kattavan ja toiminnallisesti yhdistettyjen kalvojatkumoiden verkkoon . Nämä kalvojatkumot jatkuvat joko lihaksesta toiseen tai epäsuorasti luukalvon välityksellä. Harjoitteita laatiessa hyödynnetään tietoa esim. siitä, että uloimmilla ja sisemmillä vinoilla vatsalihaksilla on suora yhteys aponeuroosiin ja linea albaan. Kun suorat vatsalihakset ovat erkaantuneet, tarvitaan muunneltuja vatsalihasharjoitteita . Harjoittelun tavoitteena on saada venyneet, erkaantuneet ja löysät lihakset lyhenemään, lähenemään sekä tiukentumaan. Raskauden aikana tapahtuneet ryhtimuutokset on otettava huomioon raskauden jälkeisessä vatsalihasharjoittelussa ennen liikkeiden aloittamista. Ryhdin oikealla linjauksilla, saadaan lihakset optimaaliseen asentoon ja mahdollistetaan niiden tehtävän mukainen toiminta.

PAINON LISÄÄNTYMINEN JA SEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET

Paino nousee keskimäärin 6-12 kiloa raskauden aikana ja suurin painonlisäys tapahtuu loppuraskauden aikana. Painon nousu muuttaa naisen olemusta voimakkaasti. Kasvava kohtu siirtää vartalon painopistettä eteenpäin. Nainen kompensoi painopisteen muutosta lisäämällä lannerangan notkoa tai lantion ja lonkkien ojentumista, jolloin selän paraspinaalilihakset lyhenevät, vatsalihakset venyvät ja niiden voima heikkenee.

VALMISTA KEHOSI MUUTOKSIIN

Hoidossa lannerangan liikelaajuutta lisätään vapauttamalla lihasjännityksiä ja kudosärsytystä. Lannerangan notkoa ja lantion ojentumista vähentämällä voidaan pienentää kohdun aiheuttamaa painetta alaraajoihin meneviin verisuoniin, jolloin alaselkäkivun lisäksi vaikutetaan alaraajoissa mahdollisesti esiintyvää turvotukseen/suonikohjuihin. Myös kohdun, virtsarakon ja niihin kiinnittyvien sisäselin rakenteiden keskinäisiä sidekudos kiristyksiä voidaan vapauttaa ja samalla vähentää lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta.

HORMONIT

Hormonien aiheuttamat muutokset, erityisesti kollageeneissa, saavat aikaan nivelsiteen löystymisen. Suurimpina tekijänä nivelsiteiden löystymiseen pidetään relaksiini hormonin suurentunutta eritystä. Myös estrogeenillä ja keltarauhashormonilla (progesteronilla) on samankaltaisia vaikutuksia. Keltarauhashormoni vaikuttaa sileään lihaksistoon, mikä mm. veltostuttaessa laskimoiden seinämiä, virtsanjohtimia, heikentää suolen toimintaa ja pitää kohdun supistukset vähäisinä.

HOIDA OSTEOPAATILLA

Lantion ja vatsanalueen nestetukosiin vaikutetaan lantion niveliä ja pehmytkudoksia hoitamalla. Hoidossa on tarkoituksena on vähentää lihasten arkuutta ja optimoida lantiopohjan toiminta nestekierronkin kannalta.

OSTEOPATIAA ENNEN, JÄLKEEN JA RASKAUDEN AIKANA

Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa osteopatiaa käytetään runsaasti lihaskunnon ylläpidon ohella etenkin synnytyksen jälkeen. Osteopatialla pystytään palauttamaan uudenlaiselle rasitukselle altistuneita niveliä ja lihaksia, normalisoimaan nestekiertoa ja näin ollen vähentämään turvotusta. Naiselle (tulevalle äidille) aiemmin sattuneet kaatumiset/traumat ja niistä kehoon aiheutuneet toimintahäiriöt voivat olla este sikiön oikeanlaiseen kääntymiseen. Siksi naista onkin hyvä hoitaa ennen raskautta ja raskauden aikana, jotta sikiö saa lisää tilaa ja pystyy kääntymään luonnollisesti ilman ulkopuolista mekaanista avustusta. Myös lantion luiden vapaa liikkuvuus on erityisen tärkeää synnytyksessä, jotta lantio pystyy avautumaan normaalisti.

Osteopatialla pystytään hoitamaan edellä mainittujen oireiden lisäksi mm. päänsärkyä, huimausta, unettomuutta, pahoinvointia ja mielialan vaihteluita. Suosittelenkin osteopatiaa erityisesti silloin kun toimintahäiriöistä johtuvat kivuta häiritsevät normaalia arkea ja unta. Lepoa, liikuntaa ja ripaus osteopatiaa, siitä on mielekäs raskausaika tehty! 🙂
– Mirella Arponen, osteopaatti