Miten stressi ja kipuoireet liittyvät kehotietoisuuteen? Entä kuinka omaa kehotietoisuuttaan kehittämällä on mahdollista ennaltaehkäistä vammojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen kehittymistä? Hieroksen naprapaatti Jaana Minev kertoo lyhyesti mitä kehotietoisuus tarkoittaa ja miten sitä on mahdollista parantaa esimerkiksi naprapaattisilla hoitotekniikoilla. Monesti hermostoa rauhoittamalla ja kehotietoisuutta kehittämällä päästään hyviin tuloksiin.
Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä aistia omaa kehoaan. Kykyä tuntea missä asennossa on, miltä kehon osien liikkeet tuntuvat ja kykyä vaikuttaa liikkeiden laatuun. Kehotietoisuus on kaiken olemisen pohja. On vaikeaa kuvitella, minkälaista olisi olla ilman kehoa, koska kyse on niin syvällisestä olemassaolon perustekijästä. Kyky aistia, mitä kehossa tapahtuu, on uskomattoman tärkeä. Esimerkiksi leikki-ikäisillä lapsilla ja eläimillä kehotietoisuus on luonnostaan hyvä. Kissat ja koirat venyttelevät usein liikkeelle lähtiessään ja kaipaavat luontaisesti liikettä. Toisaalta ne osaavat levätä silloin, kun keho sitä kaipaa.
Ihmisillä tilanne on hieman toinen. Monilla kehotietoisuus on nykyään puutteellista. Nykyajan tietoyhteiskunnassa asiat tapahtuvat usein ulkona kehosta, virtuaalisilla alustoilla ja päivät saattavat pitkälti kulua istumatyössä, mielen sisäisissä prosesseissa. Kehoaistimukset jäävät vähäisiksi ja yksipuolisiksi. Jos mukana kuvassa ovat vielä stressi ja kiire, voi seurauksena olla erilaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai esimerkiksi univaikeuksia.
Monet urheiluvammat saattavat osittain johtua puutteellisesta kehotietoisuudesta. Ei esimerkiksi huomata miten nilkka taipuu juostessa hieman väärään asentoon tai kuntosalilla kyykyn aikana keskikehon hallinta pettää. Kun liikettä toistaa tarpeeksi monta kertaa puutteellisella tekniikalla, voi seurauksena olla urheiluvamma. Työhön uppoutuminen tietokoneella työskennellessä on toki hyvä asia, mutta jos hartiat alkavat huomaamatta nousta korviin ja ryhti painuu liiaksi etukumaraan, kertoo keho ehkä viimeistään työpäivän päätteeksi, että taukoja olisi mahdollisesti voinut pitää tai työasentoon kiinnittää hieman enemmän huomiota. Nämä ovat toki yksinkertaistuksia, mutta tarjoavat helppotajuisen esimerkin puutteellisesta kehotietoisuudesta.
Toisenlainen visio on myös mahdollinen. Työhön uppoutunut tietotyöläinen voi harjoitteiden ja hoitojen avulla herkistyä kehonsa viesteille. Tällöin hän oppii ajoissa huomaamaan, milloin hartiat ovat pyrkimässä kohti korvia ja rentouttamaan lihaksiaan. Tämänkaltaisissa taidoissa voidaan edetä niin pitkälle, ettei asiaa tarvitse välttämättä edes ajatella, vaan asennonhallinta tapahtuu lähes automaattisesti. Lenkkeilijä voi oppia tunnistamaan taipumuksensa vääränlaiseen tekniikkaan. Pikku hiljaa harjoituksen kautta pystyy havaitsemaan minkä kehonosan tai -osien liike tai liikkumattomuus aiheuttaa puutteellisen tekniikan, jolloin tiedostamisen kautta uudenlaisen liikemallin opettelu on mahdollista.
Kehotietoisuuttaan voi onneksi palauttaa ja kehittää tehokkaasti. Läsnäolo on tärkeintä. Monella meistä on tapana tehdä yhtä ja ajatella toista. Täydellinen keskittyminen suoritukseen kehittää kehotietoisuutta tehokkaasti. Läsnäolotaitojen ja keskittymisen harjoittelu on siksi olennaisessa osassa kehotietoisuuden kehittämisessä. Keskittyminen kulloiseenkin tehtävään täydellisesti, olipa kyseessä astioiden pesu, pystypunnerrus tai bussin odottelu, on parasta läsnäoloharjoitusta. Liikunta on loistava tapa, jos elämäntapa on lähtötilanteessa passiivinen. Kaikenlaiset hengitys- ja rentoutusharjoitukset ovat myös hyviä tapoja parantaa kehotietoisuuttaan.
Myös erilaiset hoitomuodot, kuten naprapatia tai osteopatia tarjoavat helpon tavan oman kehotietoisuuden palauttamiseksi, stressin kuluttaman hermoston rauhoittamiseksi ja kipuoireiden lievittämiseksi. Manuaalisen hoidon aikana kehon korjaavat prosessit aktivoituvat, hermosto rauhoittuu ja kivut lievenevät. Tästä on hyvä pohja lähteä palauttamaan omaa kehotietoisuuttaan esimerkiksi liikunnan kautta. Terapeutilta on mahdollista saada myös liikuntaohjeistusta, jolloin kehotietoisuustaidot paranevat entisestään.
Varaa aikasi hieroksen nettiajanvarauksesta tai 040 515 3961.
